Etusivu

Renkaat ja vanteet

– Autoni vanteiden koko on 7×15″, minkälaiset renkaat niille vanteille voi asentaa?

Renkaiden on (tottakai) oltava halkaisijaltaan samaa kokoa kuin vanteiden. Vanteen leveys puolestaan määrää niille asennettavien renkaiden maksimi- ja minimileveyden sekä profiilin. Seuraava taulukko auttaa hieman renkaan valinnassa, siitä on jätetty pois vanteen halkaisija koska sillä ei ole tässä suhteessa vaikutusta. Esimerkiksi tässä 7×15″ tapauksessa vanteelle sopii 195/55, 245/50, 225/45 tai 215/40 -rengas, hieman mallista riippuen. Huomioitavaa on myös että renkaan ympärysmitta tulee olla mahdollisimman lähellä alkuperäisrenkaan ympärysmittaa, nopeusmittarivirheen välttämiseksi. 

Paljon lisää hyödyllistä tietoa löytyy sivustolta renkaatjavanteet.com.

Renkaan ja Vanteen sovitustaulukko – yleisimmät matalaprofiilirenkaat.
Leveys (mm) / Profiili (%) Vanteen leveys (tuumaa)
195 / 55 5.5-7.0
205 / 55 5.5-7.5
225 / 55 6.0-8.0
175 / 50 5.0-6.0
195 / 50 5.5-7.0
205 / 50 5.5-7.5
215 / 50 6.0-7.5
225 / 50 6.0-8.0
235 / 50 6.5-8.5
245 / 50 7.0-8.5
195 / 45 6.5-7.5
205 / 45 6.5-7.5
215 / 45 7.0-8.0
225 / 45 7.0-8.5
235 / 45 7.5-9.0
245 / 45 7.5-9.0
255 / 45 8.0-9.5
205 / 40 7.0-8.0
215 / 40 7.0-8.5
225 / 40 7.5-9.0
235 / 40 8.0-9.5
245 / 40 8.0-9.5
255 / 40 8.5-10.0
265 / 40 9.0-10.5
275 / 40 9.0-11.0
285 / 40 9.5-11.0
255 / 35 8.5-10.0
265 / 35 9.0-10.5
Huom: Mitat ovat useiden rengasvalmistajien ilmoittamien sopivuuksien keskiarvoja. Asennukseen vaikuttaa mm. renkaan rungon jäykkyys ja joissain tapauksissa ylläolevista voidaan poiketa 0.5″ suuntaan tai toiseen.

– Renkaissani on kyljessä merkinnät 205/50R16 91Z, mitä ne tarkoittavat?

Merkintä kertoo renkaan koon, nopeusluokituksen ja kantavuuden, eli tässä tapauksessa:

  • 205 = renkaan leveys (millimetreinä)
  • 50 = renkaan profiili (prosentteina leveydestä, tässä tapauksessa 205 x 50% = 102.5mm)
  • R = ’Radial’, teräsvyörengas
  • 16 = vanteen halkaisija (tuumina)
  • 91 = kantavuus, 615kg
  • Z = nopeusluokitus, yli 240km/h

Ylläoleva on ISO-standardin mukainen tapa ilmoittaa renkaan tiedot mutta kyseiset merkinnät voivat esiintyä myös hieman eri järjestyksessä, esimerkiksi nopeusluokituskirjain ennen teräsvyörengasta tarkoittavaa R-kirjainta.

Muutamia yleisimpiä renkaiden nopeusluokituksia:

N 140km/h
P 150
Q 160
R 170
S 180
T 190
U 200
H 210
V 240
Z yli 240km/h
W 270
Y 300

Kantavuusluokituksia (kg rengasta kohden):

75 387kg
80 450kg
85 515kg
90 600kg
95 690kg
100 800kg
105 925kg
110 1060kg

 

– Miten renkaan leveys vaikuttaa käytännössä?

Kitkan osalta renkaan leveydellä on suora vaikutus, toisin kuin peruskoulufysiikan kitkalaskelmien perusteella voisi päätellä. Renkaan kumi on muotoaan muuttava (deformable) materiaali jonka kitkakerroin asfalttia vasten vaihtelee pintapaineen mukaan. Pintapaine puolestaan on kyseisen renkaan kantama massa (auton paino) jaettuna sen ja asfaltin välisellä kosketuspinta-alalla.

Kitkakerroin on laskeva käyrä eli mitä enemmän massaa kosketuspinta-alaan nähden rengas joutuu kantamaan, sitä vähemmän pitoa se tarjoaa. Erot eivät ole erityisen suuria mutta esimerkiksi kovaa ajettaessa tai paniikkitilanteissa merkittäviä. Leveä rengas myös kuumenee kovassa ajossa vähemmän koska muodonmuutokset ovat rasituksen alla pienempiä ja lämmön poistuminen on suuremman pinta-alan ansiosta tehokkaampaa.

Märällä asfaltilla tilanne muuttuu. Vesi renkaan ja asfaltin välissä huonontaa niiden välistä kontaktia nopeuden ja renkaan leveyden kasvaessa; kun mennään tarpeeksi pitkälle ja vettä on asfaltilla paljon niin aina vesiliirtoon asti mutta yleensä kyseessä on kompromissi, liian leveä tai kapea rengas on auton ajettavuuden kannalta huono asia.

Varjopuolena on ohjauksen vetely urissa. Jos alustageometria on kohdallaan, vanteen ET/offset oikea, alustan puslat kunnossa ja renkaan leveys auton painoon suhteutettuna järkevä niin vetely ei muodostu ongelmaksi. Siihen vaikuttaa omalta osaltaan myös renkaan kulmien pyöreys eli teräväolkainen rengas on pääsääntöisesti uraherkempi kuin pyöreäolkainen.

Kesärenkaiden leveyden valintaan jonkinlaiseksi nyrkkisäännöksi voi suositella kaavaa:

[auton paino (kg) + 1000] / 10 = renkaan leveys (mm)

Kaava on vain suuntaa-antava mutta sen avulla saa jonkinlaisen idean siitä mikä on hyvä lähtökohta perus-sporttirenkaaksi kesäkäyttöön.

Lumella ja jäällä pintapaine ja kitka korreloivat aika pitkälti päinvastoin, johtuen renkaan ’pureutumisesta’ tiehen. Kapeampi talvirengas on useimmiten pitävämpi kuin samanlainen leveä, mutta tässäkään suhteessa ei sovi mennä äärimmäisyyksiin. Noin 20-40mm sportti-kesärengasta kapeampi ja 10-15% korkeaprofiilisempi rengas on yleensä hyvä valinta pidon kannalta.

– Mitä hyötyä on jos vaihdan autooni suurempikokoiset vanteet?

Yleensä vain ulkonäkö. Auton jousittamattoman massan kasvu on myrkkyä ajo-ominaisuuksille ja suuremmat vanteet ovat aina raskaammat kuin pienemmät samanlaiset. Joskus vannekoon kasvattaminen voi olla perusteltua nopeusmittarivirheen eliminoimiseksi kun halutaan käyttää matalampiprofiilisia renkaita mutta silloin vanteiden osalta kyseessä on uhraus kokonaisuuden parantamiseksi; vannekoon suurentamisella ei sinällään ole minkäänlaisia positiivisia vaikutuksia ajo-ominaisuuksiin.

Toinen pointti on että jos ajo-ominaisuuksia tosiaan ajatellaan niin vanteet tulisi mitoittaa auton jarrujen mukaan, samalla tavalla kuin kilpa-autoissa joista suuret vanteet ovat muoti-ilmiöksi siviiliautoihin tulleet. Joskus on pakko tehdä kompromisseja eli esimerkiksi 345mm jarrulevyt satuloineen mahtuvat juuri ja juuri 17″ vanteisiin ja suuria vanteita on pakko siitä syystä käyttää vaikka muiltaosin 16″ tai 15″ vannekoko olisi parempi vaihtoehto auton ajo-ominaisuuksien kannalta. Tavallisten siviiliautojen jarrulevyjen koko on yleensä 240-310mm ja ne mahtuvat kivuttomasti 13-16″ vanteisiin.

Ajo-ominaisuuksia on lähes kaikissa tapauksissa turha käyttää tekosyynä huomattavan suurten vanteiden hankinnalle, siihen tarkoitukseen parempi lähtökohta on vaihtaa vain paremmat, pitävämmät renkaat alkuperäiskokoisille tai vain hieman suuremmille vanteille.

– Vanteissani on merkinnät ”16x8J ET40”, mitä se tarkoittaa?

16×8 tarkoittaa vanteen halkaisijaa ja leveyttä tuumissa (25.4mm). J puolestaan on lyhenne vanteen reunan mallista eli tässä tapauksessa J-kirjaimen muotoinen, pyöristetty reuna. ET40 on vanteen offset, etäisyys vanteen kiinnityslaipasta vanteen keskilinjaan millimetreinä; nykyvanteet ovat lähes järjestäen ’ulospäin levittäviä’ (positiivinen offset) eli kiinnityslaippa on ulompana kuin vanteen keskilinja. Lähinnä amerikkalaisessa kirjallisuudessa on ET-luvun lisäksi käytetty ns. backspacing-mittaa, joka on kiinnityslaipan etäisyys vanteen takareunasta tuumina. 

Allaoleva kuva selvittää edellämainittuja käsitteitä.

Vanteita vaihdettaessa on muistettava että uusien vanteiden pulttijako tulee olla sama kuin alkuperäisten. Sama koskee vanteen keskireikää, joskin valmiita sovitusrenkaita on saatavilla mikäli keskireikä on liian suuri. Offset antaa hieman liikkumavaraa eli parin tai joissain tapauksissa muutaman millin poikkeama alkuperäisestä on hyväksyttävää esimerkiksi suuremman vanteen ja renkaan mahduttamiseksi mutta täysin pielessä oleva offset on varma resepti saada ajo-ominaisuudet kuralle, alustan nivelet kulumaan ennen aikojaan ja rengas tai vanne ottamaan kiinni auton alustarakenteisiin tai lokasuojiin.

– Kitkat vai nastat?

Tämä on ikuisuuskysymys joka esiintyy s.h.a:ssa säännöllisin väliajoin. Molemmilla on omat hyvät puolensa, näkökulmia on yhtä monta kuin kirjoittajiakin ja viisainta on olla osallistumatta koko keskusteluun – jokainen ajatus jota ajattelet on todennäköisesti kirjoitettu luettavaksi aiemmin jo useita kertoja ja pohimmiltaan kyseessä on mielipidekysymys; yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

– Minulla on neljä rengasta joista kaksi on kuluneempia kuin toiset, kummat näistä asennan etu- ja kummat takarenkaiksi?

Väittelyn aiheena tämä on niinikään hyvin yleinen ja keskustelu menee nopeasti ’omien esimerkkien’ kirjoitteluksi. Nyrkkisääntö on se että paremmat, vähemmän kuluneet renkaat tulee aina asentaa taakse; syitä on monia ja ne kaikki perustuvat siihen tosiasiaan että takarenkaiden menettäessä pidon yllättäen on auton palauttaminen hallintaan vaikeampaa kuin jos pidon menettävät eturenkaat, pystyakselinsa ympäri pyörivä auto ei ole käytännössä katsoen ohjattavissa juuri ollenkaan ja törmääminen sivuttain on erittäin paljon vaarallisempaa kuin törmääminen keula edellä.

Tästä kuitenkin on poikkeuksia. Jos ero renkaiden kuluneisuudessa on pieni ja autolla on tapana kuluttaa eturenkaita nopeammin kuin takarenkaita niin mitään estettä parempien renkaiden asentamiseksi eteen ei ole. Myöskään kesärenkailla tämä ei ole niin kriittinen asia kuin talvirenkailla koska asfaltilla pitoa on yleensäkin enemmän kuin lumella tai jäällä. Etu- ja takarenkaiden pidon ero tulee jokatapauksessa pitää suhteellisen pienenä.

Tärkein muistettava asia kuitenkin on se että loppuunkuluneet renkaat kuuluvat kierrätykseen tai veneen ja laiturin väliin, eivät missään tapauksessa auton alle.